 |
| Keskiaikaisen keskustan maamerkki Grote Markt. |
 |
| Bruggea on sanottu Pohjolan Venetsiaksi. Kanavat ja vanhat kivisillat loivatkin ainutkaatuista tunnelmaa. |
Emäntäni kuvaili Bruggea osuvasti "rouvakohteeksi", ja toden totta tämäkin rouva olisi viettänyt siellä päiväkausia huokaillen suklaakauppojen edustalla, vaellellen pikkukujia ja puistoja pitkin ja istahtaen välillä laadukkaalle tee- tai kahvikupposelle bruggelaiseen tea roomiin.
On oikeasti suoranainen ihme, että kaupunki on säilynyt keskiajalta - kuin aikakapseli keskellä modernia maailmaa. Brugge oli keskiajalla kukoistavan kaupan keskus, kunnes 1500-luvulla sen onni kääntyi, kun maan kohoaminen katkaisi meriyhteyden ja kaupankäynti muistakin syistä siirtyi esim. Antwerpeniin. Brugge vaipui 400 vuotta kestäneeseen uneen eikä tuona aikana juuri muuttunut. 1800-luvulla historioitsijat keksivät kaupungin ja alkoivat kampanjoida sen restauroimiseksi. Mikä onni, ettei joku suuressa viisaudessaan keksinyt jyrätä koko höskää uudisrakennusten tieltä!
Hurautin Bruggeen sujuvasti IC-junalla Brysselistä, ja matka kesti vaivaisen tunnin. Lähimatkat Belgiassa ovat mukavan lyhyitä (paitsi silloin, kun bussi seisoo ruuhkassa Brysselin keskustassa). Kuljeskelin kaupungissa myös itsekseni, mutta suuren osan päivää vietin suomalaisen Anna-Leenan ja hänen lastensa ja äitinsä kanssa. Oli mukavaa vihdoin syödä seurassa! Kävimme myös hevosajelulla, joka sopi hyvin Bruggen vanhanaikaiseen tunnelmaan ja oli jännää sekä aikuisten että lasten mielestä.
Ainut huono puoli visiitissäni oli ajankohta: en uskonut matkaoppaita, jotka kaikki suosittelivat menemään Bruggeen hiljaiseen aikaan, mielellään keskellä talvea ja ainakin arkipäivänä. No, lauantaisin, kun puoli Brysseliä ja turistit päälle lähtevät pois pääkaupungista, Brugge muistutti lähinnä aikuisten huvipuistoa. Laiteajelu kannatti silti, vaikka hieman tyyriiksi tuli ja välillä tuli vähän huono olokin - valtavasta vohvelista kaikkine lisukkeineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti